Alustus
Ainejärjestön 50-vuotisjuhlan yhteydessä lienee sopivaa suunnata katsaus menneisyyteen. 70-luvun alkupuolelta asti porskuttanut Sugri ry on historiansa aikana nähnyt monenlaista. Ihmisiä on tullut ja mennyt, yliopisto on muuttunut, maailmantilanne on kokenut mullistuksia ja niin edelleen. Oleellista ei ole banaliteettien luetteleminen, vaan se, että Sugrillakin on historia. 50 vuoteen luulisi mahtuvan vaikka millaista kiinnostavaa materiaalia, josta asiantunteva kirjoittaja saisi helposti leivottua kattavan juttukokonaisuuden.
Valitettavasti tämän historiikin kirjoittajaksi valikoitui ihminen, jonka historiantuntemus koskien suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelua Turun yliopistossa ja sen ympärille liittyvää järjestötoimintaa ei ole erityisen kattava. Jotain täytyi kuitenkin saada kasaan, ja lopputulos ilmeisesti näyttää tältä.
Tämän jutun kirjoittamisessa ovat olleet apuna ennen kaikkea Sugrin hallituksen kokousten pöytäkirjat, joista ensimmäiset ovat peräisin vuodelta 1973. Taloudellisesta ilmaisusta huolimatta pöytäkirjoista selviää yhtä jos toistakin mielenkiintoista, tai vaihtoehtoisesti tarkasteltuna joutavaa, nippelitietoa, kuten se, että kokouksia on pidetty Proffan kellarin lisäksi muun muassa assistentti Hamarin työhuoneessa Fennicumilla ja se, että ensimmäinen ”unkarilainen ilta” on järjestetty jo 70-luvulla.
Koska ajalliset ja taloudelliset resurssit ovat olleet varsin rajatut, lopullinen historiikki sisältää kiusallisen paljon aukkoja ja vahvistamatonta, ainoastaan pöytäkirjojen tai muiden yksittäisten lähteiden sisältöön pohjaavaa tietoa. Nähdäkseni asiasta on syytä olla rehellinen, vaikka ei se tekstiä paremmaksi tee.
Toisenlaisia katsauksia menneeseen tarjoavat tässä samassa numerossa emeritaprofessori Sirkka Saarinen ja yliopistonlehtori Arja Hamari. Vaikka heidän näkökulmansa on subjektiivisempi ja sitten suppeampi, he varmastikin tietävät asioista huomattavasti enemmän kuin allekirjoittanut.
Se jorinoista ja anteeksipyytelyistä. Mennään asiaan eli aivan ensiksi ainejärjestön perustamisvuosiin.
1970-luku
Nykyinen ainejärjestö sai alkunsa vuonna 1973, kun suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijat irtautuivat suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestöstä Kanta ry:stä.
Turun yliopiston ”suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoiden ja tutkijoiden yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous” pidettiin 1.10.1973. Ensimmäisessä kokouksessa ainejärjestön puheenjohtajaksi valittiin Heli Tikkanen, varapuheenjohtajaksi ja taloudenhoitajaksi Leena Koivunen, sihteeriksi Kaisa Häkkinen, sisäasiainhoitajaksi Timo Kukkasmäki, ulkoasiainhoitajaksi Marja Pekanheimo, opintoasiainhoitajaksi Marjut Huuskonen ja kulttuuri- ja työmarkkina-asiainhoitajaksi Leena Saarinen.
Samassa kokouksessa valittiin myös uuden järjestön nimi. Sugri selviytyi voittajaksi ja päihitti ehdotukset Ugor ja Surali.
Emeritaprofessori Sirkka Saarinen muistelee, että suhteet Kantaan olivat pitkään hankalat, mikä näkyi järjestöjen keskinäisen yhteistyön puutteena. Perustamisvuoden marraskuulle päivätyssä pöytäkirjassa todetaan tulkinnanvaraisesti, että kokouksessa ”päätettiin ottaa selvää suhteista Kantaan”. Tämä selvittely tuntuu ottaneen aikansa, sillä Saarinen muistelee, että ensimmäisen 10 vuoden aikana yhteistyötä ei tehty lainkaan.
1980-luku
80-luvulla historiikkiin jää valitettavasti huomattava aukko. Pöytäkirjoja on tallessa neljältä ensimmäiseltä vuodelta, mutta kahdelta viimeiseltä ainoastaan kevätkokouksen verran. Vuodelta 1980 pöytäkirjoja on paljon, mutta mitään kovin mielenkiintoista niistä ei nouse esiin.
Huomionarvoinen on maininta ainejärjestön omasta lehdestä, joka ilmeisesti oli vasta suunnitteluasteella. Tämä lehti on sittemmin ilmestynyt epäsäännöllisesti useilla eri nimillä. Sielulintu on lehden uusin ilmenemismuoto ja ainakin toistaiseksi pysynyt pienen tekijätiimin huomioiden kohtalaisen hyvin hengissä.
1990-luku
Arja Hamari muistelee ennen kaikkea tätä aikakautta antamassaan haastattelussa, jonka voi lukea toisaalta tästä numerosta. Hamarin mukaan Sugrin ainejärjestötoiminta tuntui olevan pitkään jäissä, mahdollisesti pääaineopiskelijoiden vähäisestä määrästä johtuen, mutta sai uutta virtaa vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Pöytäkirjojenkin perusteella vaikuttaa siltä, että toiminta aktivoitui 90-luvulla. Eräässä pöytäkirjassa todetaan, että 10.10.1996 vietettiin Sugrin herätysjuhlaa eli vuonna 1994 ”uudelleen alkaneen toiminnan” vuosipäivää. Vuoden -94 pöytäkirjat ovatkin 90-luvun ensimmäiset, ja itse asiassa edelliset säilyneet ovat vuodelta 1983. Kaksi vuotta myöhemmin Sugri juhli 25-vuotisjuhliaan. Maininnan arvoista on sekin, että vuonna 1997 Ifusco eli suomalais-ugrilaisten kielten opiskelijoiden kansainvälinen konferenssi järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa.
90-luvulla tapahtui tietenkin myös merkittävä maailmanpoliittisen tilanteen muutos. Sirkka Saarinen muistelee, miten Neuvostoliiton hajoaminen muutti monia käytännön asioita fennougristiikan opetuksessa. Neuvostoaikana yhteistyö oli suurimmaksi osaksi ollut täysin jäissä. Rautaesiripun aikana kukaan ei Saarisen mukaan rohjennut kuvitellakaan koskaan tapaavansa esimerkiksi ersän tai niittymarin puhujia, minkä vuoksi oppiaineen kielikursseilla ei juuri uhrattu ajatusta käytännön kielitaidolle. 90-luvulla sekä Helsingin että Turun yliopistot alkoivat kuitenkin saada Venäjältä vierailevia opettajia, jotka pääsivät opettamaan äidinkieltään täkäläisille fennougristiopiskelijoille.
2000-luku
Pöytäkirjat ovat tämän vuosikymmenen osalta kiusallisen suppeat. Niitä selaillessa esiin nousee lähinnä puheenjohtajan ja muiden palaveeraajien ihastuttava tehokkuus: vuoden 2000 tammikuulle päivätty kokous alkoi pöytäkirjan mukaan kello 14.02 ja päättyi kello 14.09.
Vuosituhannen vaihteessa Helsingin yliopisto lakkautti vierailevan etäsukukielen lehtorin viran. Sirkka Saarinen muistelee, että Turun fennougristiikka oli päätöksen vuoksi jäädä pulaan, mutta pärjäsi vuonna 1993 perustetun ja vuonna 2001 vakinaistetun Volgan alueen kielten tutkimusyksikön avulla. Yksikön saamalla rahoituksella syntyperäisten tutkijoiden antama mordvan, marin, komin ja udmurtin opetus jatkui vielä yli vuosikymmenen.
2010-luku
2010-luvulla suomalais-ugrilainen kielentutkimus ja suomen kieli yhdistyivät jälleen yhdeksi oppiaineeksi. Tietynlainen erillisyys kuitenkin säilyi: yhteisten perusopintojen jälkeen opiskelija sai valita joko suomen kielen tai suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjan. Kummankin linjan ainejärjestöt myös pysyivät itsenäisinä.
Sugri jatkoi 2010-luvulla tapahtumien aktiivista järjestämistä. Kannan lisäksi mainittava yhteistyökumppani oli venäjän kielen opiskelijoiden ainejärjestö Slava, jonka kanssa pidettiin muun muassa yhteiset pikkujoulut.
Vuonna 2017 Sugrin katkonainen ainejärjestölehden perinne elvytettiin jälleen: uusi lehti sai nimekseen Sielulintu. Päätoimittajat Tomi Koivunen ja Henna-Riikka Lahtinen kirjoittivat ensimmäisessä pääkirjoituksessa, että tekevät parhaansa, jotta lehti pysyisi tällä kertaa ”hieman pidempään hengissä”. Aivan säännöllisesti Sielulintu ei ole ilmestynyt, mutta ei sen voi sanoa kuolleenkaan: vain vuonna 2021 ei julkaistu yhtään uutta juttua.
2020-luku
Tästä ajasta minulla ei ole hallussani pöytäkirjoja. Aloitin kuitenkin opiskelut suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa vuoden 2021 syksyllä, joten uskallan aivojeni kiihtyvästä rapistumisesta huolimatta kertoa joitain havaintoja viimeisten kahden vuoden tapahtumista.
Vuoden 2022 helmikuu oli tietenkin käänteentekevä hetki. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan miettiä monista näkökulmista, joista suhteet sukukieliä puhuviin kansoihin eivät useimmilla suomalaisilla liene päällimmäisinä mielessä. Sota eittämättä vaikuttaa kuitenkin myös uralilaisten kielten tutkimiseen, opettamiseen ja opiskeluun. Kuka tietää, milloin seuraavan kerran on mahdollista vierailla esimerkiksi mordvalaisten, marilaisten tai komilaisten asuinsijoilla.
Vuonna 2023 Ifusco järjestettiin toista kertaa Turussa. Suuri kansainvälinen tapahtuma oli melkoinen ponnistus pienelle ainejärjestölle. Apua toki saatiin muilta tahoilta, ja onneksi saatiin. Tapahtuma sujui oman ymmärrykseni mukaan varsin hyvin. Siitäkin voi lukea lisää toisaalta tästä numerosta.
Nyt syksyllä Sugri täyttää 50 vuotta. Samalla Sielulintu ilmestyy ensimmäistä kertaa printtiversiona. On mahdollista, että luet tätä tekstiä juuri tuon printtilehden sivuilta. Toivottavasti jälki miellyttää.
Lopuksi
Voitaneen todeta, että historian valossa Sugri näyttäytyy pienenä, mutta sitkeästi elinvoimaisena ainejärjestönä. Vähäisistä opiskelijamääristä ja joistakin suvantokausista huolimatta yhdistys on pysynyt pystyssä jo puoli vuosisataa. Toivoa sopii, että toiminta jatkuu vielä pitkään. Jos jatkuu, tulevaisuudessa joku aktiivinen kynänkäyttäjä voisi kirjoittaa menneistä vuosikymmenistä hieman paremman ja eheämmän historiakatsauksen. Sitä odotellessa on tyydyttävä tähän.
Tapani Iivanainen
Tärkeimpiä tapahtumia ainejärjestön ja oppiaineen historiassa:
1962: Suomen ja sen sukukielten oppiaine jakautuu kahtia. Täten Turun yliopistoon perustetaan fennougristiikan professuuri. Aluksi oppiaineeseen kuuluvaa opetusta antaa Paavo Ravila. Myöhemmin ensimmäiseksi professoriksi valitaan Martti Liimola, joka jatkaa tehtävässä vuoteen 1970.
1971: Professorina aloittaa Alho Alhoniemi, joka lukuvuonna 1970–1971 hoiti tehtävää yhdessä Eeva Kangasmaa-Minnin kanssa.
1973: Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijat perustavat oman ainejärjestön, joka saa nimekseen Sugri.
1974: Yliopisto valtiollistetaan. Seuraavana vuonna voimaan tulee hallinnonuudistus, jonka yhteydessä suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta tulee osa suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitosta.
1983: Sugri täyttää 10 vuotta.
1988: Venäjällä puhuttavien etäsukukielten opetus Suomessa kohenee. Sekä Helsingin että Turun yliopistossa sukukieliä alkavat opettaa äidinkieliset puhujat.
1991: Neuvostoliitto hajoaa.
1993: Sugri täyttää 20 vuotta.
1994: Ainejärjestötoiminta elvytetään.
1997: Sirkka Saarinen aloittaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorina. Ifusco järjestetään ensimmäistä kertaa Turussa.
1998: Sugri täyttää 25 vuotta.
2003: Sugri täyttää 30 vuotta.
2011: Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus yhdistyvät yhdeksi oppiaineeksi.
2013: Sugri täyttää 40 vuotta.
2017: Sugrin ainejärjestölehti alkaa ilmestyä verkossa nimellä Sielulintu.
2022: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen uudet tilat avautuvat Arcanumilla. Jussi Ylikoski aloittaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorina ja Arja Hamari yliopistonlehtorina.
2023: Ifusco järjestetään toistamiseen Turussa. Sugri täyttää 50 vuotta.
Sugri ry:n ainejärjestölehti 