Vähäisiä huomioita Venäjän kielilaista

Venäjän presidentti Vladimir Vladimirovitš Putin julisti aiemmin tänä vuonna, että ihmistä ei voi pakottaa opiskelemaan muita kieliä kuin omaa äidinkieltänsä. Tämä koskee tietenkin vain venäjänkielistä väestöä, varmaan siksi, että Putinin ilmeisesti hyvän toverin, Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkankin mukaan isoja asioita voi ilmaista maailman noin 7 000 kielestä tasan kahdella. Ne ovat englanti ja venäjä.

Joka tapauksessa kesällä Venäjän duumassa meni läpi lakiesitys, jonka mukaan paikallisten kielten alueellinen opetus Venäjällä lakkautetaan. Vanhemmat voivat merkitä lapsensa äidinkieleksi myös muun kuin venäjän, jolloin lapsella on oikeus opiskella äidinkieltänsä koulussa. Todellisuudessa tämä ei toimi kovin hyvin, sillä vanhempia on painostettu merkitsemään lastensa äidinkieleksi venäjä.

Hiljattain on ollut tapauksia, joissa vähemmistökieliseksi merkitty lapsi on joutunut menemään joskus hyvinkin kaukana sijaitsevaan kouluun saadaksensa oikeuksiensa mukaista opetusta. Samalla suurin osa vähemmistökielisistä äidinkielen opettajista on jäänyt työttömäksi tai ryhtynyt opettamaan venäjää. Lain tarkoitus on kaikin keinoin suojella yksikielisiä oppilaita muilta kieliltä, kunhan se yksi kieli on venäjä, mikä esimerkiksi suomalaisen korvaan saattaa kuulostaa järjenvastaiselta.

Meilläkin monikielisyyteen suhtaudutaan ristiriitaisesti. Monin paikoin elää yhä yksikielisyyden ihanne, vaikka toisaalla monikielisyyden etuja korostetaan kovaan ääneen. Venäjällä tilanne tuntuu olevan yhä se, että kaksikielisyys nähdään turmelevana. Eihän silloin opi yhtäkään kieltä kunnolla. Kuitenkin Venäjällä yhä useampi nuori osaa esimerkiksi englantia jollain tasolla. Usein he aloittavat sen opiskelemisen aikuisiällä. Toinen suosittu kielitrendi on sellainen, että vähemmistökansallisuutta edustavat mutta kielensä menettäneet ihmiset alkavat opiskella aikuisena oman kansansa kieltä. Kielenvaihdon suunta on silti selvästi muista kielistä venäjän hyväksi.

Jos tästä lakiuudistuksesta haluaa löytää jotain myönteistä, niin ainakin se on saanut osaksensa melko paljon vastustusta vähemmistökansallisuuksien keskuudessa. Valtiovalta toki vakuuttaa, että kyseessä ei ole ihmisoikeuksien poljenta vaan jokin muu, mutta vaikuttaa siltä, että tukematta jätetyt vähemmistökielet ovat odotettua sitkeämpiä, joten on pitänyt ryhtyä suoraan hyökkäykseen niitä kohtaan. Jos asiasta nousisi kunnollinen protestiaalto, niin kuin esimerkiksi Venäjän eläkeikäuudistuksesta on noussut, vähemmistöt voisivat ehkä saada myönnytyksiä. VV:n kannatus taitaa olla suhteellisesti pohjamudissa epäsuositun eläkeikäuudistuksen takia, ja voisi olla, ettei hänellä enää olisi varaa suututtaa kansaa.

Tomi Koivunen

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s